Yleiskirurgia

Koulutusohjelman osaamistavoitteet

Kirurgisen perehdytysjakson jälkeen: 

Kirurgian perehdytysjakson tavoitteena on 1) antaa erikoistuvalle lääkärille valmiudet kirurgisten potilaiden asianmukaiseen tutkimiseen, hoidon aloitukseen, perioperatiiviseen hoitoon, kirurgisiin perustekniikoihin sekä päivystyskirurgian kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, ja 2) antaa tulevaisuuden erikoislääkäreille päivystystoiminnan edellyttämä riittävä kirurginen yleisosaaminen suppean erikoisosaamisen lisäksi. Kirurgian perehdytysjakson tavoitteet ovat samoja kaikille erikoisaloille. Katso kirurgian perehdytysjakson osaamisperustaiset tavoitteet oppaan lopusta kappaleesta Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Kirurgisen erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen jälkeen:

Erikoisalakohtaisessa kirurgian yleiskoulutuksessa noudatetaan osaamistavoitteita ao. kirjauksen mukaisesti, kuukausimäärät (yhteensä 9–12 kk) ovat ohjeellisia eli lähinnä sijoituslistojen tekemisen helpottamiseksi. Erikoisalakohtainen yleiskoulutus jakautuu erikoisaloittain tukien kunkin erikoisalan koulutuskokonaisuutta.
Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalin päivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä. Erikoisalakohtaiset yleiskoulutuksen tavoitteet ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan lääkärin päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedistraumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle. Takapäivystäjien päivystysvalmiudet ja osaamisperustaiset tavoitteet puolestaan kirjataan kunkin erikoisalan eriytyvän koulutuksen tavoitteisiin.
Yleiskirurgian erikoisalalla yleiskoulutuksen osaamistavoitteet jakautuvat seuraavasti erikoisaloittain: gastroenterologinen kirurgia, ortopedia ja traumatologia, verisuonikirurgia, urologia, plastiikkakirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia ja lastenkirurgia. Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan lopussa kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Eriytyvän koulutuksen jälkeen:

− Kyetä yleiskirurgian erikoislääkärin tehtäviin ja itsenäiseen erikoislääkäritoimen harjoittamiseen.
− Osata laatia kirurgisen potilaan tutkimus- ja hoitosuunnitelma.
− Kyetä hoitamaan nopeita ratkaisuja vaativat akuutit kirurgiset ja traumatologiset tapaukset.
− Hallita itsenäisesti ja teknisesti oikein tavalliset yleiskirurgian alaan kuuluvat toimenpiteet.
− Hallita monipuolisesti kirurgisen potilaan postoperatiivinen jälkihoito, seuranta ja kuntoutus.
− Osata toimia moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän jäsenenä ja johtajana.
− Hallita yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa sekä vuodeosaston, poliklinikan ja leikkausosaston välillä.
− Hallita päiväkirurginen toiminta ja sen johtaminen.
− Omaksua tieteellinen tapa analysoida ja seurata hoitotuloksia sekä valita näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä.

Koulutuksen yleiskuvaus

Yleiskirurgia on muodostunut omaksi erikoisalakseen vuosituhannen vaihteessa tapahtuneen kirurgian erikoisalojen eriytymisen yhteydessä. Yleiskirurgian erikoislääkärin toimenkuva eri sairaaloissa voi olla vaihteleva, ja myös koulutus voidaan suunnitella yksilöllisesti sairaaloiden paikallisten tarpeiden mukaan, tiettyjä kirurgian erikoisaloja painottaen. Yleiskirurgia on kirurgian aloista monipuolisin, ja erikoislääkärikoulutus sisältää työskentelyä useilla kirurgian erikoisaloilla. Erikoislääkärikoulutuksen painopisteet ovat kirurgisen potilaan diagnostiikka, tutkimus- ja hoitokäytännöt, kirurgisen leikkaustekniikan oppiminen, jälkihoidon toteutus sekä hoitoketjujen ymmärtäminen. Erityisiä osa-alueita, joihin koulutuksessa keskitytään, ovat rintarauhaskirurgia, ihon kirurgia mukaan lukien ihokasvaimet sekä haavakirurgia, endokriininen kirurgia, edellä mainittujen elinten maligniteettien kirurginen hoito, tyräkirurgia ja anaalialueen kirurgia soveltuvin osin.
Kirurginen toiminta on sekä elektiivistä että päivystyskirurgiaa. Koulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri kykenee toimimaan sairaalapäivystäjänä kirurgisen päivystyksen yksikössä. Elektiivisestä yleiskirurgiasta huomattava osa on myös päiväkirurgiaa. Päiväkirurgisen prosessin suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa yleiskirurgian erikoislääkärin työtä.
Koulutukseen kuuluvat teoreettinen kurssimuotoinen koulutus, oman klinikan säännöllinen meetingtoiminta sekä opetusluennot, joita erikoistuvat lääkärit pitävät myös itse. Kasvainkirurgiassa erikoistuva perehtyy ja osallistuu moniammatilliseen asiantuntijatyöryhmän toimintaan. Tieteelliseen tutkimustyöhön sekä aktiivisuuteen kirurgian alan tieteellisissä koulutustapahtumissa kannustetaan. Koulutuksen osana ovat myös johtamisen perusopinnot, koska monessa tapauksessa yleiskirurgian erikoislääkäri toimii käytännön työssä oman yksikkönsä tiimijohtajana ja toiminnan kehittäjänä.

Koulutusohjelman suorittaminen

Koulutuksen vähimmäispituus täysipäiväisesti opiskeltuna on 5 vuotta, mutta pääsääntöisesti osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii noin 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Yleiskirurgian erikoislääkärikoulutus suoritetaan pääosin sairaalatyössä, erikoisalalle määriteltyjen osaamistavoitteiden mukaisesti. Oppimista tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella, osaamisen arvioinneilla käyttäen seuranta- ja arviointityökaluja, kehityskeskusteluilla, tutortoiminnalla, kliinisillä kursseilla sekä teoreettisella koulutuksella.
Koulutusohjelmaan kuuluu terveyskeskuspalvelun lisäksi vähintään 12 kuukauden kirurginen perehdytysjakso kirurgisen päivystyksen yksikkönä toimivassa keskussairaalassa tai edellytykset täyttävässä muussa erikoissairaanhoidon yksikössä, noin 6–12 kuukauden erikoisalakohtainen yleiskoulutusjako sekä noin 3 vuoden eriytyvän vaiheen koulutus, josta vähintään 1 vuosi suoritetaan yliopistollisessa keskussairaalassa. Eriytyvästä koulutuksesta voidaan enintään 2 vuotta suorittaa erikseen sovittavalla tavalla myös niissä keskussairaaloissa, joiden kanssa yliopistollinen keskussairaala on tehnyt koulutussopimuksen.

Terveyskeskustyö

Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso.
Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.

Käytännön koulutus

Yleiskirurgian erikoislääkäriksi valmistuminen edellyttää laajaa ja monipuolista kirurgista peruskoulutusta, jotta tuleva erikoislääkäri hallitsee riittävät tiedot, taidot ja asenteen, joita sairaalapäivystys ja potilaan korkeatasoinen hoito edellyttävät.
Osaamisperustaisen perehdytysjakson painotus on kirurgian päivystyksessä tarvittavissa taidoissa ja kirurgisissa hätätilanteissa. Kirurginen perehdytysjakso tulee suorittaa ympärivuorokautista kirurgista päivystystoimintaa harjoittavassa yksikössä. Kirurgisessa päivystyksessä ortopedia ja traumatologia sekä vatsaelinkirurgia kattavat yhdessä suurimman osan kirurgian päivystyspotilaista, ja näiden erikoisalojen koulutusjaksot suositellaan tehtäviksi perehdytysjakson alkupuolella. Kansallisesti yhtenäistä perehdytysjakson toteutumista seurataan suorituksilla, jotka kirjataan ELSAan ja henkilökohtaisella arvioinnilla.
Yleiskirurgian erikoisalakohtainen yleiskoulutus suoritetaan pääsääntöisesti samassa keskussairaalassa kuin kirurgian perehdytysjakso. Erikoisalakohtainen yleiskoulutusjakso syventää ja laajentaa perehdytysjaksolla saatua kokemusta. Jakson jälkeen erikoistuva hallitsee hyvin leikkaussalityöskentelyn, leikkaustoiminnan ja kudoskäsittelyn perusasiat. Tavoitteena on oppia kirurgian yleisimmät yksinkertaiset toimenpiteet sekä työskentely kirurgisella vuodeosastolla ja poliklinikalla. Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan myös palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalipäivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä ottaen huomioon, että suurin osa pehmytkirurgisista päivystysleikkauksista on gastroenterologista kirurgiaa. Erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen tavoitteet ja vaaditut erikoisalojen koulutusjaksot ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedis-traumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle.
Eriytyvä koulutus tulee suorittaa yleiskirurgian koulutusohjelmassa ja sitä voi suorittaa sekä keskus- että yliopistosairaalassa. Koulutuksen tulisi tapahtua yleiskirurgian erikoisalan koulutusvirassa. Eriytyvän vaiheen koulutuksesta vähintään 6 kuukautta suoritetaan rintarauhaskirurgiaan keskittyneessä yksikössä, vähintään 6 kuukautta vatsaelinkirurgian erikoisalalla, ja vähintään 6 kuukautta sisältää muuta yleiskirurgiaa kuin rintarauhaskirurgiaa (endokriininen kirurgia, tyräkirurgia, ihotuumorikirurgia). Loput 18 kuukautta koostuvat vapaavalintaisesta muusta kirurgiasta. Erikoisalojen painotuksessa voidaan huomioida paikalliset ja yksilölliset koulutustarpeet.
Yleiskirurgian eriytyvän koulutuksen aikana erikoistuvan tulee hankkia riittävät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot voidakseen harjoittaa ammattia turvallisesti ja itsenäisesti.
Yleiskirurgian erikoislääkäriksi valmistuminen edellyttää laajaa ja monipuolista kirurgista peruskoulutusta, jotta tuleva erikoislääkäri hallitsee riittävät tiedot, taidot ja asenteet, joita sairaalapäivystys ja potilaan korkeatasoinen hoito edellyttävät.

Toimipaikkakoulutus

Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.

Teoriakoulutus

Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vaaditaan yhteensä 180 tuntia (joista 60 tuntia perehdytysjakso + erikoisalakohtainen yleiskoulutuksen aikana). Koulutusta voivat olla esimerkiksi kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijajärjestöjen sekä erikoisalayhdistysten luennot, workshopit, simulaatiomallit. Niiden tulee olla lääketieteellisten tiedekuntien hyväksymiä.

Johtamisopinnot 10 op

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.

Säteilysuojelukoulutus

Erikoistumiskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevaa säteilylakia ja siihen liittyviä asetuksia (Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018). Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.6. Säteilysuojelukoulutus.
Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön osallistuvalla työntekijällä on oltava tehtävänsä edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen säteilyfysiikassa, säteilybiologiassa ja säteilysuojelussa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 5§).
Yleiskirurgian erikoislääkäri lähettää potilaita radiologisiin tutkimuksiin, ja suorittaa itse sekä diagnostisia että operatiivisia läpivalaisututkimuksia, jolloin hänet lasketaan ryhmään muu säteilyä käyttävä lääkäri (NQF7) ja siksi koulutukseen tulee sisältyä 54 tuntia (2 op) säteilysuojelukoulutusta. Lakisääteistä säteilysuojelukoulutusta järjestävät mm. sairaanhoitopiirit. Lisäksi koulutustunteihin voidaan toimipaikkakohtaisen säteilystä vastaavan henkilön päätöksellä laskea koulutukset, joissa käsitellään radiologisten tutkimusten käyttöä.

Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi

Erikoisalan vastuuhenkilöt sekä alan koulutuslääkärit vastaavat koulutuksesta. Kaikki erikoislääkärit osallistuvat koulutukseen ja voivat toimia mentorina. On suositeltavaa, että yhdellä mentori on kerrallaan korkeintaan yksi erikoistuva. Erikoistuvan osaamisen karttumista havainnoidaan säännöllisesti, seurantakeskusteluissa hän saa vahvistavaa ja ohjaavaa palautetta, koulutuksen suunnitelmat ja osaamisen karttumisen kaari dokumentoidaan sähköiseen seuranta- ja palautejärjestelmään ELSAan. Koulutuksen aikaiset suoritukset kuten opetussuunnitelmaan kuuluva EPA-arviointi (entrustable professional activity) ja loppukuulustelu on kuvattu osiossa: C. Osaamisen arviointi.