Urologia

Koulutusohjelman osaamistavoitteet

Koulutusohjelman eri vaiheet käytyään urologian erikoislääkärillä on seuraavat tiedot ja taidot:

Kirurgisen perehdytysjakson jälkeen:
Kirurgian perehdytysjakson tavoitteena on 1) antaa erikoistuvalle lääkärille valmiudet kirurgisten potilaiden asianmukaiseen tutkimiseen, hoidon aloitukseen, perioperatiiviseen hoitoon, kirurgisiin perustekniikoihin sekä päivystyskirurgian kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, ja 2) antaa tulevaisuuden erikoislääkäreille päivystystoiminnan edellyttämä riittävä kirurginen yleisosaaminen suppean erikoisosaamisen lisäksi. Kirurgian perehdytysjakson tavoitteet ovat samoja kaikille erikoisaloille. Katso kirurgian perehdytysjakson osaamistavoitteet.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen perehdytysjakso on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Kirurgisen erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen jälkeen:
Erikoisalakohtaisessa kirurgian yleiskoulutuksessa noudatetaan osaamistavoitteita ao. kirjauksen mukaisesti, kuukausimäärät (yhteensä 6–12 kk) ovat ohjeellisia eli lähinnä sijoituslistojen tekemisen helpottamiseksi. Erikoisalakohtainen yleiskoulutus jakautuu erikoisaloittain tukien kunkin erikoisalan koulutuskokonaisuutta.
Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalin päivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä. Erikoisalakohtaiset yleiskoulutuksen tavoitteet ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan lääkärin päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedistraumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle. Takapäivystäjien päivystysvalmiudet ja osaamisperustaiset tavoitteet puolestaan kirjataan kunkin erikoisalan eriytyvän koulutuksen tavoitteisiin.
Urologian erikoisalalla yleiskoulutuksen osaamistavoitteet jakautuvat seuraavasti erikoisaloittain: gastroenterologinen kirurgia, verisuonikirurgia, urologia ja plastiikkakirurgia sekä valinnaisina sydän- ja rintaelinkirurgia ja lastenkirurgia.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Eriytyvän koulutuksen jälkeen:
− tuntee ja hallitsee urologisen diagnostiikan ja pystyy johtamaan sen toteutuksen yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa
− osaa laatia urologisen potilaan tutkimus-, hoito-, ja seurantasuunnitelman ja perustella ne potilaalle
− osaa valita tapauskohtaisesti soveltuvan konservatiivisen tai operatiivisen hoitomenetelmän
− pystyy itsenäisesti toteuttamaan elektiiviset ja päivystysluonteiset urologiset toimenpiteet
− hallitsee, osaa järjestää ja pystyy johtamaan postoperatiivisen hoidon ja ymmärtää tapauskohtaisesti jälkiseurannan tarpeen ja siinä käytettävät menetelmät
− pystyy hyvin yhteistyöhön työympäristön henkilöstön kanssa
− osaa potilashallintoon ja kustannusseurantaan liittyvät toimintaperiaatteet
− osaa suunnitella ja johtaa vuodeosaston, poliklinikan ja leikkausosaston toiminnan oman yksikkönsä tarpeiden mukaan
− ymmärtää hoitotuloksia arvioivat tieteelliset menetelmät sekä osaa analysoida ja seurata hoitotuloksia tieteellisin keinoin
− kykenee eri henkilöstöryhmiin kohdistuvaan urologiseen jatko- ja täydennyskoulutustoimintaan.

Koulutuksen yleiskuvaus
Koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta, mutta pääsääntöisesti osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii noin 6 vuotta. Koulutusohjelma koostuu pakollisesta terveyskeskustyöstä, kirurgisesta perehdytysjaksosta, erikoisalakohtaisesta kirurgisesta yleiskoulutuksesta sekä urologian eriytyvästä koulutuksesta. Tieteellistä tutkimustyötä voidaan lukea osaksi erikoistumiskoulutusta erikoisalan vastuuhenkilön päätöksellä korkeintaan 6 kuukautta. Urologian erikoistumiskoulutus koostuu erikoistuvana lääkärinä toimimisesta urologian vuodeosastoilla, poliklinikoilla, leikkaussalissa ja päivystyspisteissä erikoislääkärin ohjauksessa.
Urologia on kirurginen erikoisala, joka tutkii ja hoitaa miesten ja naisten virtsateiden sairauksia sekä miesten sukupuolielinten sairauksia. Tyypillisiä urologisia sairauksia ovat syövät (munuaissyöpä, virtsarakkosyöpä, eturauhassyöpä ja kivessyöpä), hyvänlaatuiset sairaudet kuten eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, virtsarakon toiminnan häiriöt, virtsateiden kivet ja infektiot sekä sukupuolielinten sairaudet kuten kivespussin kasvaimet ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat kuten erektiohäiriö.
Urologian erikoislääkäreitä työskentelee keskussairaaloissa, alueellisissa sairaaloissa sekä yksityissektorilla. Keskussairaaloissa urologin työnkuvaan kuuluu useimmiten yllä mainittujen sairauksien monipuolinen diagnostiikka (potilaiden kliininen tutkiminen, laboratoriokokeet, monipuolinen kuvantaminen, tähystykset ja neurourologiset tutkimukset) ja sen perusteella hoidosta päättäminen, lääkehoidot (ml. syöpälääkkeet), kirurgiset hoidot (lähtien pienistä polikliinisista toimenpiteistä hyvin raskaisiin avoleikkauksiin) ja potilaiden hoitojen jälkeinen seuranta. Diagnostiikassa, hoidoissa ja leikkauksissa käytetään paljon uutta teknologiaa (kuvantamiset, endoskopia, laparoskopia, robottikirurgia). Merkittävä osa potilaista on syöpäpotilaita ja täten myös seurattavia potilaita on paljon. Alueellisissa sairaaloissa ja yksityissektorilla raskasta kirurgiaa ei tehdä vaan toiminta painottuu diagnostiikkaan, lääkehoitoihin ja pientoimenpiteisiin. Urologiassa päivystysrasitus on melko vähäistä.
Urologia on verraten pieni erikoisala (noin 150 aktiivityöelämässä olevaa urologia), mutta potilaita on suhteellisen paljon. Väestön vanhetessa urologisten sairauksien määrä kasvaa vauhdilla.

Koulutusohjelman suorittaminen
Koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta, mutta pääsääntöisesti osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii noin 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Koulutusohjelmassa muualla kuin yliopistosairaalassa tapahtuva koulutus tulee olla vähintään 1 vuosi ja yliopistollisessa sairaalassa tapahtuva koulutus tulee olla vähintään 1 vuosi.

Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso.
Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.

Käytännön koulutus
Ennen eriytyvän vaiheen koulutusta urologiaan erikoistuva lääkäri on saavuttanut sekä kirurgisen perehdytysjakson että urologian erikoisalakohtaisen kirurgian yleiskoulutuksen osaamistavoitteet.
Urologian erikoisalakohtaiseen kirurgian yleiskoulutusjaksoon kuuluvat seuraavat alla esitetyt itsenäisesti osattavat urologian alan asiat ja toimenpiteet. Muiden urologian koulutukseen pakollisina kuuluvien erikoisalojen (gastroenterologinen kirurgia, verisuonikirurgia ja plastiikkakirurgia) yleiskoulutusjakson vaatimukset kuvataan opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.
Urologia: Kivespussin eksploraatio, kystoskopia ja virtsarakon lavaatio (hemotamponaatio). 
Urologian perehdytys- ja yleiskoulutusjakson jälkeiset osaamistavoitteet mahdollistavat hyvän strukturoidun ja kansallisesti yhtenäisen kirurgian koulutuksen lisäksi palvelujärjestelmän kannalta olennaiset toimenpiteet ja osaamisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyjen ja elektiivisen toiminnan kannalta. Urologian osaamistavoitteiden mukaiset asiat ja toimenpiteet kuvaavat vaadittavaa osaamistasoa urologian erikoislääkärille ja takapäivystäjänä toimimiselle (katso urologian eriytyvän koulutuksen osaamistavoitteet alla). Urologian ollessa laaja erikoisala erityistapauksissa suositellaan tarvittaessa tukeutumista kyseisen elinalueen tai sairauden erikoisosaajiin.
Koulutuksen jälkeen valmistuva erikoislääkäri hallitsee seuraavat kokonaisuudet:
− Urologian akuuttien sairauksien ja vammojen sekä ei-akuuttien sairauksien patogeneesi, epidemiologia, diagnostiikka, leikkausindikaatiot, hoitovaihtoehdot ja –linjat, ja seuranta.
− Syöpien seulonta, moniammatillisen syövänhoidon kokonaisuus, onkologisen hoidon periaatteet ja seuranta.

Urologian eriytyvän koulutuksen osaamistavoitteet
Urologian eriytyvän koulutuksen osaamistavoitteet käsittävät eriytyvässä vaiheessa opetettavia tietoja ja taitoja. Ennen eriytyvän vaiheen koulutusta urologiaan erikoistuva on saavuttanut sekä kirurgisen perehdytysjakson että urologian erikoisalakohtaisen kirurgian yleiskoulutuksen osaamistavoitteet.

Koulutuksen kokonaistavoitteena on, että erikoistuva koulutusohjelman päätyttyä ja valtakunnallisen tentin suoritettuaan on omaksunut sellaiset ajankohtaiset teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, että hän pystyy itsenäiseen työskentelyyn urologian erikoislääkärinä.

Eriytyvän koulutuksen tavoitteiden kuvaus
− tuntee ja hallitsee urologisen diagnostiikan ja pystyy johtamaan sen toteutuksen yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa
− osaa laatia urologisen potilaan tutkimus-, hoito-, ja seurantasuunnitelman ja perustella ne potilaalle
− osaa valita tapauskohtaisesti soveltuvan konservatiivisen tai operatiivisen hoitomenetelmän
− pystyy itsenäisesti toteuttamaan elektiiviset ja päivystysluonteiset urologiset toimenpiteet
− hallitsee, osaa järjestää ja pystyy johtamaan postoperatiivisen hoidon ja ymmärtää tapauskohtaisesti jälkiseurannan tarpeen ja siinä käytettävät menetelmät
− pystyy hyvin yhteistyöhön työympäristön henkilöstön kanssa
− osaa potilashallintoon ja kustannusseurantaan liittyvät toimintaperiaatteet
− osaa suunnitella ja johtaa vuodeosaston, poliklinikan ja leikkausosaston toiminnan oman yksikkönsä tarpeiden mukaan
− ymmärtää hoitotuloksia arvioivat tieteelliset menetelmät sekä osaa analysoida ja seurata hoitotuloksia tieteellisin keinoin
− kykenee eri henkilöstöryhmiin kohdistuvaan urologiseen jatko- ja täydennyskoulutustoimintaan.

Ao. urologisen kirurgian perehdytys- ja yleiskoulutusjakson jälkeiset osaamistavoitteet mahdollistavat hyvän strukturoidun ja kansallisesti yhtenäisen kirurgian koulutuksen lisäksi palvelujärjestelmän kannalta olennaiset toimenpiteet ja osaamisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyjen kannalta.
Koulutuksen jälkeen valmistuva erikoislääkäri hallitsee seuraavat kokonaisuudet:
− Urologian akuuttien sairauksien ja vammojen sekä ei-akuuttien sairauksien patogeneesi, epidemiologia, diagnostiikka, leikkausindikaatiot, hoitovaihtoehdot ja –linjat, ja seuranta.
− Syöpien seulonta, moniammatillisen syövänhoidon kokonaisuus, onkologisen hoidon periaatteet ja seuranta.

Listan mukaiset asiat ja toimenpiteet kuvaavat vaadittavaa osaamistasoa urologian erikoislääkärinä tai takapäivystäjänä toimimiselle. Urologian ollessa laaja erikoisala erityistapauksissa suositellaan tarvittaessa tukeutumista kyseisen elinalueen erikoisosaajiin.

Eriytyvän vaiheen jälkeen urologian erikoislääkäri:
1. Tuntee ja hallitsee urologisen diagnostiikan perusperiaatteet ja pystyy johtamaan sen toteutuksen yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa
− Urologisen potilaan polikliininen haastattelu ja tutkiminen
− Osaa laatia urologisen potilaan tutkimus-, hoito- sekä seurantasuunnitelmat ja perustella ne hoidettavalle/tämän omaisille
− Osaa järjestää hoitoneuvottelun

2. Yhteistyötaidot, johtaminen, hallinnolliset taidot
− Pystyy yhteistyöhön muiden erikoisalojen lääkäreiden kanssa
o Konsultaatiot
o konsultaatioleikkaukset
− Pystyy yhteistyöhön muiden henkilöstöön kuuluvien edustajien kanssa
− Pystyy organisoimaan sekä vetämään moniammatillisen hoitokokouksen (MDT)
− Osaa potilashallintoon ja kustannusseurantaan liittyvät toimintaperiaatteet
− Osaa käsitellä lähetteet, organisoida kiireellisyyden mukaisesti jatkotutkimukset ja -hoidon
− Moniammattilliset johtamisopinnot
− Osaa suunnitella ja johtaa vuodeosaston, poliklinikan ja leikkausosaston välistä yhteistyötä oman toimintayksikön puitteissa
− Ymmärtää hoitotuloksia arvioivat tieteelliset menetelmät, osaa analysoida ja seurata hoitotuloksia tieteellisin keinoin
− Pystyy antamaan työyhteisön henkilöstöryhmille urologista jatko- ja täydennyskoulutusta
− Osaa ohjata ja opettaa erikoistuvaa sekä lääketieteen tai hoitotieteen opiskelijaa

3. Kirurgiasta (yleistä)
− Pystyy itsenäisesti toteuttamaan elektiiviset ja päivystysluonteiset urologiset toimenpiteet erillisen lokikirjan antamien vaatimusten mukaisesti
− Hallitsee, osaa järjestää ja pystyy johtamaan pre-, peri- ja postoperatiivisen potilaan hoidon eri työyhteisön henkilöstöryhmien kanssa
− Osaa arvioida toimenpiteeseen liittyviä riskejä moniammatillisesti (anestesialääkärin, nefrologin, geriatrin konsultaatiot)
− Tunnistaa sekä intra- ja postoperatiiviset komplikaatiot, osa hoitaa lokikirjan vaatimusten mukaisesti
− Vuodeosaston kiertäminen
o Osaa kiertää itsenäisesti vuodeosaston
o Osaa diagnostiikan, hoidon, kotiuttamisen ja jatkohoidoin järjestämisen
− Ymmärtää tapauskohtaisesti jälkiseurannan tarpeen ja hallitsee siinä käytettävät menetelmät sekä osaa perustella ne potilaalle ja omaisille

4. Kirurgiasta (toimenpidelistaus)
Asteikko
1 = olen nähnyt joskus
2 = olen assisteerannut tai tehnyt alle 50 % leikkauksesta seniorin avustamana
3 = olen tehnyt seniorin avustamana, seniori paikalla koko ajan
4 = olen tehnyt, seniori paikalla osan aikaa
5 = olen tehnyt, seniori ei paikalla (kuin poikkeustilanteessa)

Pienet avotoimenpiteet ja taso: 

Cystofix 5 

Circumcisio, dors. Inkisio, frenulotomia 5 

Hydroseele leikkaus 5 

Spermatoseele leikkaus 5 

Testis torsio 5 

Orkiektomia simplex 5 

Radikaali orkiektomia 5 

Meatotomia 5 

Virtsaputken karunkkelin ja prolapsin kirurgia 5 

Periuretraalikystan poisto 3 

Nesbit 2

Endourologia ja taso: 

TRUS+biopsiat 5

TUIP 5 

Kystoskopia + biopsiat 5 

Hydrodistensio 5 

Botox-injektiot rakkoon 5 

Rakkokiven murskaus 5 

Optinen uretrotomia 5 

TURP 30-50 g 5 

TURP yli 50 g 5 

Ureteroskopia ja kiven poisto (puolijäykkä skooppi) 5 

Fleksiibeli ureteroskopia ja kiven laserhoito 4 

TURB 5 

Lavaatio 5

Isot avoimet ja laparoskooppiset toimenpiteet ja taso: 

Uretervaurion korjaus, pää-päätä vasten suturaatio 5 

Ureteroneokystostomia 5 

Avoin nefrektomia 4 

Laparoskooppinen nefrektomia 3 

Avoin munuaisresektio 2 

Laparoskooppinen tai robo munuaisresektio 2 

RALP 1 

Avoin prostatektomia (transvesikaalinen / Millin) 2 

Radikaali kystektomia 2 

Bricker 2 

Studer 2

Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.

Teoriakoulutus
Teoriakoulutusta vaaditaan yhteensä 180 tuntia sisältäen sekä urologian eriytyvän koulutuksen, että kirurgisen perehdytys- ja erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson. Teoriakoulutus voi sisältää sekä luentotyyppistä että simulaatio- ja muuta hands on-toimenpidekoulutusta.
Teoriakoulutukseksi lasketaan tiedekuntien hyväksymät kotimaiset koulutustilaisuudet ja erikoisalan vastuuhenkilön hyväksymät ulkomaiset koulutukset.

Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.

Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Koulutusta suunnitellaan ja seurataan ELSA-järjestelmässä ja osaamista arvioidaan mm. EPA-kokonaisuuksien avulla. Kirurgian eri erikoisalojen yhteistä perehdytysjakson, erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson ja urologian eriytyvän koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla.
Osaamisen kehittymisen seuranta perustuu erikoistuvan lääkärin pitämään portfolioon tai lokikirjaan, johon kerätään palautteet ja osaamisen arviointi, suoritettu käytännön koulutus (erikoistumiseen liittyvät työjaksot ja toimipaikkakoulutus) ja teoriakoulutus (toimipaikkakoulutus ja ulkopuolinen teoriakoulutus). Erikoistuvan lääkärin teoreettista osaamista arvioidaan valtakunnallisella kuulustelulla, jonka voi suorittaa koulutuskokonaisuuden viimeisen 2 vuoden aikana. Erikoistuva lääkäri osallistuu oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin.