Suu- ja leukakirurgia

Koulutusohjelman osaamistavoitteet
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa suu- ja leukakirurgian erikoislääkäreitä, jotka kykenevät toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä Suomessa ja Euroopan unionin alueella siten, että valmistuessaan suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri
− hallitsee suu- ja leukakirurgian alaan kuuluvien sairauksien epidemiologian, syyt, patogeneesin, diagnostiikan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja ehkäisyn
− hallitsee suu- ja leukakirurgiset leikkausindikaatiot, leikkausmenetelmän valinnan ja leikkaukseen valmistavan hoidon
− suoriutuu itsenäisesti keskeisestä suu- ja leukakirurgian elektiivisestä- ja päivystysleikkaustoiminnasta
− hallitsee suun ja kasvojen alueen vammojen ja sairauksien äkilliset sairaustapaukset
− kykenee kriittisesti perehtymään erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan sekä tuottamaan tieteellistä aineistoa
− kykenee toimimaan suu- ja leukakirurgian erityiskysymysten konsulttina ja opettajana terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksessa
− on perehtynyt terveydenhuollon hallintoon sekä sairaanhoidon suunnitteluun ja johtamiseen
− omaa valmiudet yhteistyöhön eri lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen ja ammattiryhmien kanssa

Koulutuksen yleiskuvaus
Koulutusohjelma keskittyy hampaiston, suun, leukojen ja kasvojen alueen sairauksien ja vammojen tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kirurgiseen sekä muuhun hoitoon. Koulutuksensa jälkeen erikoistuva pystyy diagnosoimaan ja hoitamaan mm. dentoalveolaarisia tauteja, skeletaalisia purentavirheitä, kasvoluiden murtumia, suun ja leukojen alueen infektioita, kasvaimia, ylempien hengitysteiden ilmatien ongelmia edellisiin liittyen, kasvojen alueen kipua sekä erikoisalan kirurgisen hoidon erityyppisiä komplikaatioita.
Suu- ja leukakirurgian erikoisalalla tietokoneavusteinen kirurgia, navigointitekniikkaan perustuva kirurgia, 3D-teknologia ja simulaatio ovat keskeisiä, joten erikoistumiskoulutuksessa perehdytään soveltuvin osin näihin tekniikoiden käyttöön mm. suun, leuan ja kasvojen alueen onkologiassa ja rekonstruktiivisessa kirurgiassa.
Käytännön koulutus muodostuu pääasiassa sairaaloiden suu- ja leukakirurgian yksiköissä erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin ohjauksessa työskentelystä. Edellytyksenä on myös alan päivystykseen osallistuminen. Erikoistuva saa itsenäiseen ja kriittiseen toimintaan valmistavaa teoreettista ja kliinistä koulutusta, minkä vuoksi koulutus on jaettu osaamisperustaisiin jaksoihin (kts. Käytännön koulutus alla). Osaamistavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti koko koulutuksen ajan. Edistymishaastattelujen perusteella sovitaan erikoistuvan kanssa yksilöllisestä ohjauksesta.

Koulutusohjelman suorittaminen
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkärikoulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa ja vähintään yksi vuosi yliopistosairaalassa. Kliininen koulutusohjelma koostuu terveyskeskusjakson lisäksi kirurgisesta perehdytysjaksosta, erikoisalakohtaisesta kirurgisesta yleiskoulutuksesta ja suu- ja leukakirurgian eriytyvästä koulutuksesta. Kirurgian alojen yhteinen koulutus on kuvattu opinto-oppaan erillisessä kappaleessa.
Erikoisalakohtaisen kirurgian yleiskoulutuksen (yhteensä 6–12 kk) tavoitteena on syventää erikoistuvan osaamista rekonstruktiivisen kirurgian aloilla sekä kasvojen, kaulan ja leukojen alueen kirurgiassa. Erikoisalakohtainen yleiskoulutusjakso suoritetaan suu- ja leukakirurgian alaa tukevilla erikoisaloilla kuten plastiikkakirurgia, gastroenterologinen kirurgia, verisuonikirurgia, lastenkirurgia ja ortopedia ja traumatologia. Erillisen harkinnan mukaan yleiskoulutusjaksoon voi sisällyttää erikoisalan toimintaa lähellä olevaa muun erikoisalan palvelua kuten neurokirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit tai silmätaudit.
Suu- ja leukakirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan pääsääntöisesti sairaaloiden suu- ja leukasairauksien yksiköissä.
Koulutus etenee opetussuunnitelman mukaisesti ja osaamistavoitteiden toteutumista arvioidaan koulutuksen edetessä. Koulutukseen sisältyy 6 kuukauden koejakso.
Käytännön koulutuksen lisäksi koulutukseen kuuluu toimipaikkakoulutus, kurssimuotoinen teoriakoulutus, johtamisopinnot, säteilysuojelukoulutus sekä tieteellisen tutkimuksen perusteet. Lisäksi koulutukseen kuuluu hammaslääketieteen opintoja.

Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso.
Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.

Käytännön koulutus
Jokaiselle koulutuksessa olevalle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Koulutukseen sisältyy 17 osaamisaluetta (kts. Suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin osaamisalueet alla), joiden perusteella suunnitellaan koulutuskierrot ja järjestetään arviointi- ja palautetilaisuuksia. Oleellista koulutuksessa on sen monipuolisuus.
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin osaamisalueet:
1. Diagnostiikka
2. Suun ja leukojen alueen patologia.
3. Perioperatiivinen hoito
4. Perehtyminen soveltuvin osin anestesiologiaan ja tehohoitoon
5. Kipu ja kivunlievitys
6. Dentoalveolaarinen kirurgia
7. Suun ja leukojen alueen infektiot
8. Hyvänlaatuiset kasvaimet ja kystat
9. Traumatologia
10. Ortognaattinen kirurgia
11. Preproteettinen kirurgia ja implantologia
12. Leukanivelet
13. Onkologia
14. Rekonstruktiivinen kirurgia
15. Perehtymisjakso soveltuvin osin halkio- ja kraniofasiaalisiin rakennepoikkeamiin
16. Perehtyminen soveltuvin osin kasvojen ja kaulan alueen korjaavaan kirurgiaan
17. Tieteellinen koulutus
Koulutuksen aikana erikoistuva lääkäri saa käytännön kliinistä kokemusta poliklinikalla, avohoidossa, vuodeosastolla, leikkaussalissa ja päivystysosastolla. Koulutukseen kuuluu mm. pohdintaa omasta ammatillisesta toiminnasta ja kehittymisestä, palautteen antamisesta ja saamisesta sekä tieteelliseen näyttöön perustuvasta potilastyön arvioinnista.

Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.

Hammaslääketieteen täydentävät opinnot ja muu teoriakoulutus
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkärikoulutukseen kuuluu hammaslääketieteen täydentäviä opintoja alla mainittujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Näiden asiakokonaisuuksien oppiminen edellyttää noin 90 op verran hammaslääketieteen opintoja. Valmistuvan erikoislääkärin osaamistavoitteet ovat:
− Kariologia – ymmärtää korjaavan hoidon mahdollisuudet, indikaatiot ja kontraindikaatiot.
− Endodontia – ymmärtää juurihoidon periaatteet, mahdollisuudet indikaatiot ja kontraindikaatiot hampaan säilyttämisen kannalta ja päivystykselliset perustoimenpiteet.
− Parodontologia – ymmärtää ien- ja tukikudossairauksien merkitys terveydelle ja osaa erottaa tavanomaiset ensairaudet muista suun sairauksista.
− Protetiikka ja purentafysiologia – Ymmärtää protetiikan ja purentafysiologisen hoidon mahdollisuudet osana purennan kuntoutusta sekä tunnistaa purennan dysfunktioiden ja kasvokipujen etiologisina tekijöinä ja hoidossa. Osaa leukanivelen ja koko purentaelimen toiminnan.
− Materiaalioppi – tuntee suun, hampaiston ja leukojen alueen tilojen ja sairauksien hoitoon käytettävät tavanomaisimmat materiaalit.
− Hampaiston oikomishoito – Ymmärtää, miten oikomishoidolla voidaan vaikuttaa kasvuiässä hampaiston ja leukaluiden kehitykseen sekä miten purentaa hoitaa kasvun päätyttyä ortodontian menetelmin. Ymmärtää yhteistyön ja työnjaon ortognaattiskirurgisessa hoidossa ortodontian ja suu- ja leukakirurgian välillä.
− Suupatologia – tunnistaa spesifit suun alueen patologiset muutokset ja sairaudet sekä tiettyjen yleissairauksien suussa aiheuttamat muutokset.
− Radiologia – tunnistaa hammasperäiset tulehdukselliset muutokset, hammasperäiset kovakudoskasvaimet sekä leukaniveleen liittyvät muutokset.
− Suun terveydenhuolto – ymmärtää suun terveydenhuollon merkityksen osana väestön terveyttä.
− Suu- ja leukakirurgia – Hallitsee kattavasti kaikki osa-alueet.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lisäksi koulutukseen sisältyy työpaikan ulkopuolista teoriakoulutusta, jota vaaditaan yhteensä 180 tuntia sisältäen sekä kirurgisen perehdytys- ja erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson että eriytyvän koulutuksen vaiheet. Perehdytys- ja yleiskoulutusjakson aikana teoriakoulutusta tulee suorittaa vähintään 60 tuntia. Eriytyvän vaiheen kurssimuotoinen koulutus on suositeltavaa suorittaa laajoina kokonaisuuksina suu- ja leukakirurgian keskeisiltä alueilta.
Koulutuksen aikana erikoistuva perehtyy tieteelliseen kirjoittamiseen ja tekee itsenäisesti tai osallistuu yhteistyönä tieteellisen julkaisun, kirjallisuuskatsauksen tai potilastapausselostuksen kirjoittamiseen, joka on tarkoitettu julkaisuksi kansainväliseen tai kansalliseen julkaisusarjaan.

Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkärikoulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.

Säteilysuojelukoulutus
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin erikoistumiskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevaa säteilylakia ja siihen liittyviä asetuksia. (Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018 ja ohje ST 1.7/10.12.2012, www.stuk.fi). Erikoistuvan täytyy suorittaa koulutuksen aikana säteilysuojelukoulutusta (2 opintopistettä, 54 tuntia) Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen edellyttämällä tavalla (https://www.stuklex.fi/fi/ohje/ST1-7). Tähän vaadittavaan määrään sisällytetään myös peruskoulutuksen aikainen säteilysuojelukoulutus. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.6. Säteilysuojelukoulutus.
Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön osallistuvalla työntekijällä on oltava tehtävänsä edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen säteilyfysiikassa, säteilybiologiassa ja säteilysuojelussa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 5§).
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri lähettää potilaita radiologisiin tutkimuksiin, ja suorittaa itse sekä diagnostisia että operatiivisia läpivalaisututkimuksia, jolloin hänet lasketaan ryhmään muu säteilyä käyttävä lääkäri (NQF7) ja siksi koulutukseen tulee sisältyä 54 tuntia (2 op) säteilysuojelukoulutusta. Lakisääteistä säteilysuojelukoulutusta järjestävät mm. hyvinvointialueet sairaanhoitopiirit. Lisäksi koulutustunteihin voidaan toimipaikkakohtaisen säteilystä vastaavan henkilön päätöksellä laskea koulutukset, joissa käsitellään radiologisten tutkimusten käyttöä.

Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Koulutusta suunnitellaan ja seurataan ELSA-järjestelmässä ja osaamista arvioidaan mm. EPA-kokonaisuuksien avulla. Erikoistuvalle laaditaan yksilöllinen koulutussuunnitelma ja hänelle nimetään henkilökohtainen lähikouluttaja. Kirurgisten toimenpiteiden tulee soveltuvin osin vastata laadultaan ja määrältään niitä vaatimuksia, joita edellytetään European Board of Oro-Maxillo-Facial Surgery Assessmentiä (EBOMFS, www.ebomfs.eu) varten. Erikoistuva osallistuu oman osaamisensa arviointiin sekä koulutuksensa kehittämiseen.
Koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan lisäksi säännöllisissä arviointi- ja seurantakeskusteluissa lähikouluttajan ja erikoisalan vastuuhenkilön kanssa. Erikoistuvan kehittymistä edistetään yksilöllisen ja oppimista tukevan palautteen avulla. Opetussuunnitelmaan kuuluva EPA - arviointi (entrustable professional activity) on kuvattu erillisessä Osaamisen arviointi -oppaassa.
Erikoistuvan on koulutuksensa lopussa suoritettava hyväksytysti valtakunnallinen kuulustelu. Vaihtoehtoisesti erikoistuva voi suorittaa UEMS/European Board of Oro-Maxillo-Facial Surgery järjestämän OMFS European RQ Assessment -kuulustelun.