Ortopedia ja traumatologia

Koulutusohjelman osaamistavoitteet
Koulutusohjelman eri vaiheet käytyään ortopedian ja traumatologian erikoislääkärillä on seuraavat tiedot ja taidot:

Kirurgisen perehdytysjakson jälkeen:
Kirurgisen perehdytysjakson tavoitteena on 1) antaa erikoistuvalle lääkärille valmiudet kirurgisten potilaiden asianmukaiseen tutkimiseen, hoidon aloitukseen, perioperatiiviseen hoitoon, kirurgisiin perustekniikoihin sekä päivystyskirurgian kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, ja 2) antaa tulevaisuuden erikoislääkäreille päivystystoiminnan edellyttämä riittävä kirurginen yleisosaaminen suppean erikoisosaamisen lisäksi. Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen perehdytysjakso on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Kirurgisen erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen jälkeen:
Erikoisalakohtaisessa kirurgian yleiskoulutuksessa noudatetaan osaamispohjaisia oppimistavoitteita ao. kirjauksen mukaisesti, kuukausimäärät (yhteensä 6-12 kk) ovat ohjeellisia eli lähinnä sijoituslistojen tekemisen helpottamiseksi. Erikoisalakohtainen yleiskoulutus jakautuu erikoisaloittain tukien kunkin erikoisalan koulutuskokonaisuutta.
Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalin päivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä. Erikoisalakohtaiset yleiskoulutuksen tavoitteet ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan lääkärin päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedistraumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Eriytyvän koulutuksen jälkeen:
− tuntea erikoisalaan liittyvien sairauksien ja vammojen diagnostiikka ja kyetä johtamaan sen toteutusta yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa
− kyetä arvioimaan potilaskohtaisesti sekä konservatiiviset että operatiiviset hoitovaihtoehdot
− pystyä toteuttamaan osaamisperustaisten tavoitteiden toimenpiteet
− tunnistaa leikkauksenjälkeiset komplikaatiot ja hallita niiden hoito sekä potilaiden jälkiseuranta
− ymmärtää diagnostiikkaa ja hoitoa arvioivat tieteelliset menetelmät
− ymmärtää oman alansa kehittämisen sekä jatko- ja täydennyskoulutustoiminnan merkityksen
− hallita vastavuoroinen ortopedian ja traumatologian konsultaatiotoiminta ja yhteistyö muiden erikoisalojen ja henkilöstöryhmien kanssa
− tuntea sairaalahallintoon ja -talouteen liittyvät toimintaperiaatteet
− kyetä ortopedian ja traumatologian yksikön johtamiseen yhdessä muiden henkilöstöryhmien kanssa

Koulutuksen yleiskuvaus
Koulutusohjelma koostuu pakollisesta terveyskeskuskoulutusjaksosta, kirurgisesta perehdytysjaksosta, erikoisalakohtaisesta kirurgisesta yleiskoulutuksesta sekä ortopedian ja traumatologian erikoisalan eriytyvästä koulutuksesta. Tieteellistä tutkimustyötä voidaan lukea osaksi erikoistumiskoulutusta erikoisalan vastuuhenkilön päätöksellä korkeintaan 6 kuukautta.
Ortopedian ja traumatologian erikoistumiskoulutus koostuu erikoistuvana lääkärinä toimimisesta erikoisalan vuodeosastoilla, poliklinikoilla, leikkaussalissa ja päivystyspisteissä lähikouluttajien ohjauksessa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Koulutus tapahtuu systemaattisesti suunniteltuna kliinisten taitojen ohjattuna opetuksena. Käytännön koulutuksen rinnalla kaikissa koulutuspaikoissa järjestetään säännöllistä toimipaikkakoulutusta. Koulutuksen eri jaksoilla erikoistuva osallistuu työpaikan ulkopuoliseen teoriakoulutukseen ja erikoisalan kokouksiin.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi erikoistuminen edellyttää erikoisalan kattavan osaamisen lisäksi laajaa kirurgista peruskoulutusta. Tämän takia koulutuksen alkuvaiheessa on keskeistä saada riittävän laaja näkemys ja kliininen kokemus kirurgian eri erikoisaloilta.
Osaamisperustaisen koulutuksen osaamistavoitteet on määritetty selkeästi erikoislääkärikoulutuksen eri jaksoille. Osaamistavoitteet on määritetty kansallisesti ja ne kattavat erikoisalan avainsektorit. Koulutuksen loppuvaiheessa suoritetaan valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu.

Koulutusohjelman suorittaminen
Osaamisperustaisen koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta. Pääsääntöisesti koulutusohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin erikoistuvalta lääkäriltä noin 6 vuotta. Koulutusajasta 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Koulutukseen sisältyy kirurginen perehdytysjakso (12 kk), erikoisalakohtainen yleiskoulutusjakso (6–12 kk) ja eriytyvä vaihe (27-33 kk). Koko erikoistumiskoulutuksesta tulee suorittaa vähintään 1 vuosi yliopistosairaalan ulkopuolella koulutussopimuksen tehneessä keskussairaalassa ja vähintään 1 vuosi yliopistosairaalassa.

Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso. Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.

Käytännön koulutus
Koulutus sisältää työskentelyä ortopedian ja traumatologian erikoislääkärikoulutukseen hyväksytyissä yksiköissä erikoistuvana lääkärinä. Koulutus alkaa kirurgisella perehdytysjaksolla, jonka painotus on kirurgian päivystyksessä tarvittavissa taidoissa ja kirurgisissa hätätilanteissa. Perehdytysjakson tulee sisältää 3-4 kk ortopediaan ja traumatologiaa, 3-4 kk vatsaelinkirurgiaa, 1-2 kk kirurgian ensiapupäivystystä, 1 kk verisuonikirurgiaa ja 1-4 kk muuta vapaavalintaista kirurgiaa.
Kirurginen yleiskoulutus jatkuu perehdytysjakson jälkeen erikoisalakohtaisesti suunnitellulla osaamisperustaisella yleiskoulutusjaksolla, joka suoritetaan yleensä keskussairaalassa. Jakson tarkoituksena on aloittaa varsinainen oman alan koulutus, mutta siihen sisältyy myös erikoistumista tukevia koulutusjaksoja koulutusyksikön muilla kirurgian erikoisaloilla. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi plastiikkakirurgia, käsikirurgia ja lastenkirurgia.
Ennen eriytyvän vaiheen koulutusta ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuva lääkäri on saavuttanut sekä kirurgisen perehdytysjakson että ortopedian ja traumatologian erikoisalakohtaisen kirurgisen yleiskoulutuksen osaamisperustaiset osaamistavoitteet. Eriytyvän koulutuksen aikana erikoistuva saa laaja-alaista koulutusta ortopedian ja traumatologian yleisimpiin sairauksiin ja vammoihin sekä perehtyy vaativaan traumatologiaan, yläraajaortopediaan, alaraajaortopediaan, selkäkirurgiaan, tekonivelkirurgiaan, reumakirurgiaan, lastenortopediaan ja tuumorikirurgiaan. Koulutus edellyttää kiertoa sairaalan eri toimipisteissä monipuolisen koulutuksen saamiseksi.

Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.

Teoriakoulutus
Teoriakoulutusta vaaditaan yhteensä 180 tuntia sisältäen sekä ortopedian ja traumatologian erikoisalan eriytyvän koulutuksen että kirurgisen perehdytys- ja erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson. Teoriakoulutukseksi lasketaan tiedekuntien hyväksymät kotimaiset koulutustilaisuudet ja erikoisalan vastuuhenkilön hyväksymät ulkomaiset koulutukset.
Erikoistumisen alkuvaiheessa koulutus pyritään painottamaan traumadiagnostiikkaan ja traumahoitoon. Kurssimuotoinen koulutus on suositeltavaa suorittaa kokonaisuuksina laaja-alaisesti monilta eri ortopedian keskeisiltä osa-alueilta. Teoriakoulutusta hankitaan myös osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin.

Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.

Säteilysuojelukoulutus
Erikoistumiskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevaa säteilylakia ja siihen liittyviä asetuksia (Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018). Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.6. Säteilysuojelukoulutus. Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön osallistuvalla työntekijällä on oltava tehtävänsä edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen säteilyfysiikassa, säteilybiologiassa ja säteilysuojelussa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 5§). Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin säteilysuojelun osaamisvaatimuksen taso on NQF7 ja siksi koulutukseen tulee sisältyä 54 tuntia (2 op) säteilysuojelukoulutusta. Lakisääteistä säteilysuojelukoulutusta järjestävät mm hyvinvointialueet. Lisäksi koulutustunteihin voidaan toimipaikkakohtaisen säteilystä vastaavan henkilön päätöksellä laskea koulutukset, joissa käsitellään säteilyä käyttävien tutkimusten käyttöä.

Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Koulutusta suunnitellaan ja seurataan ELSA-järjestelmässä. Erikoistuvalle lääkärille laaditaan yksilöllinen koulutussuunnitelma ja nimetään henkilökohtainen lähikouluttaja. Oppimisen yksilöllistä edistymistä ja koulutustavoitteiden toteutumista seurataan osaamisperustaisesti, säännöllisin välein kouluttajan kanssa toteutettavilla seurantakeskusteluilla, strukturoiduilla arvioinneilla ja itsearvioinneilla. Koulutukseen kuuluu keskeisesti erikoistuvan käytännön työssä osoitetun osaamisen arviointi ja sen perusteella erikoistuvalle annettava yksilöllinen, oppimista tukeva palaute.