Lastenkirurgia

Koulutusohjelman osaamistavoitteet
Lastenkirurgian erikoislääkäri
− hallitsee suunnitelmallisen kliinisen diagnostiikan hyödyntäen tarvittavia kuvantamismenetelmiä ja laboratoriotutkimuksia
− hallitsee erilaisten konservatiivisten ja operatiivisten hoitovaihtoehtojen oikean valinnan ja optimaalisen ajoituksen
− hallitsee itsenäisesti tavalliset lastenkirurgiset leikkaukset ja toimenpiteet (lueteltu lokikirjassa) ja niiden edellyttämän postoperatiivisen seurannan ja hoidon
− hallitsee tavallisten päivystyspotilaiden hoidon itsenäisesti ja osaa konsultoida tarvittaessa
− ymmärtää ja pystyy toteuttamaan lastenkirurgisen potilaan kokonaisvaltaisen tutkimus-, hoito- ja seurantasuunnitelman huomioiden kaikki hoitoa vaativat ongelmat
− pystyy analysoimaan hoitomenetelmiä ja -tuloksia kriittisesti tieteellisin keinoin, osallistumaan alan tieteelliseen tutkimukseen ja itsensä jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen
− pystyy johtamaan lastenkirurgisen potilaan moniammatillista hoitoryhmää
− osaa huomioida lastenkirurgisen potilaan perheen ja sosiaalisen ympäristön ongelmat
− pystyy ohjaamaan poliklinikan, vuodeosaston ja toimenpideyksikön sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä hoitoketjua

Koulutuksen yleiskuvaus
Käytännön koulutus suoritetaan pääsääntöisesti työskentelemällä kirurgian ja lastenkirurgian eri osa-alueilla (yleislastenkirurgia ja neonataalikirurgia, lasten urologia ja lasten ortopedia ja traumatologia) erikoislääkärin henkilökohtaisessa ohjauksessa. Osaamistavoitteiden karttumista arvioidaan säännöllisten tapaamisten avulla vastuukouluttajan kanssa lokikirjaa apuna käyttäen. Teoriakoulutus sisältää itsenäisen opiskelun lisäksi säännöllisen viikoittaisen toimipaikkakoulutuksen ja kurssimuotoisen koulutuksen. Koulutuksen lopussa suoritetaan valtakunnallinen kuulustelu, joka sisältää kirjallisen ja suullisen osuuden sekä leikkauskokeen.
Koulutusohjelman vähimmäispituus on asetuksen mukaisesti täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna 5 vuotta, mutta pääsääntöisesti koulutusohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii erikoistuvalta lääkäriltä vähintään 6 vuotta. Se koostuu 9 kk terveyskeskuskoulutuksesta, kirurgisesta perehdytysjaksosta, erikoisalakohtaisesta kirurgisesta yleiskoulutuksesta ja lastenkirurgian eriytyvästä koulutuksesta. Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus. Eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa ja keskussairaalassa, jossa on ympärivuorokautinen kirurginen päivystys. Eriytyvästä koulutuksesta 6 kuukautta suositellaan suoritettavaksi HUS lasten ja nuorten sairaalassa. Korkeintaan 1 vuosi koulutuksesta voi tapahtua ulkomailla erikoisalan vastuuhenkilön/vastaavan kouluttajan etukäteen hyväksymässä laitoksessa. Tieteellistä tutkimustyötä voidaan hyväksyä erikoistumiskoulutukseksi korkeintaan 6 kuukautta erikoisalan vastuuhenkilön/vastaavan kouluttajan päätöksellä. Lastenkirurgian erikoistumiskoulutus tarjoaa valmiudet itsenäiseen työskentelyyn lastenkirurgina.

Koulutusohjelman suorittaminen
Koulutusohjelman vähimmäispituus asetuksen mukaisesti täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta, mutta pääsääntöisesti koulutusohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii erikoistuvalta lääkäriltä vähintään 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa.
Kirurgisen perehdytysjakson kesto on 12 kuukautta ja se suoritetaan sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen kirurginen päivystys. Perehdytysjakson tulee sisältää vähintään 2–3 kuukautta vatsaelinkirurgiaa ja 2–3 kuukautta ortopediaa ja traumatologiaa sekä niiden lisäksi 1–4 kuukauden jaksoina muita vapaavalintaisia kirurgian erikoisaloja kuten verisuonikirurgiaa, urologiaa, plastiikkakirurgiaa tai lastenkirurgiaa.
Koejakson kesto on 6 kuukautta ja se suoritetaan määräaikaisen opinto-oikeuden myöntäneen yliopiston lastenkirurgian erikoisalan vastuuhenkilön/vastaavan kouluttajan etukäteen hyväksymässä/hyväksymissä yksikössä/yksiköissä.
Erikoisalakohtaista yleiskoulutusta suoritetaan 6–12 kuukautta keskussairaalassa, jossa on ympärivuorokautinen kirurginen päivystys.
Yliopistosairaalassa tapahtuvan eriytyvän koulutuksen kokonaiskesto on pääsääntöisesti 27–33 kuukautta. Eriytyvästä koulutuksesta suositellaan suoritettavaksi vähintään 6 kuukautta HUS lasten ja nuorten sairaalassa laajemman näkemyksen saavuttamiseksi harvinaisten potilastapausten hoidossa. Korkeintaan 1 vuosi koulutuksesta voi tapahtua ulkomailla vastuuhenkilön/vastaavan kouluttajan etukäteen hyväksymässä laitoksessa. Täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä voidaan hyväksyä erikoistumiskoulutukseksi korkeintaan 6 kuukautta erikoisalan vastuuhenkilön/vastaavan kouluttajan erillisellä päätöksellä.
Koulutuksen lopussa suoritetaan valtakunnallinen kirjallinen kuulustelu, jonka hyväksymisen jälkeen järjestetään lisäksi henkilökohtainen suullinen kuulustelu ja käytännön leikkauskoe.

Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso.
Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.

Käytännön koulutus
Kaikkia lastenkirurgian koulutusohjelmaan opinto-oikeuden saaneita kehotetaan ottamaan yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kyseisen yliopiston erikoisalan vastuuhenkilöön/vastaavaan kouluttajaan henkilökohtaisen koulutussuunnitelman ja aikataulun laatimiseksi.
Käytännön koulutus tapahtuu erikoislääkärien ohjauksessa eri kirurgian erikoisalojen ja lastenkirurgian eri osa-alueiden paikallisten käytäntöjen mukaisesti päivystyspoliklinikalla, vuodeosastolla, ajanvarauspoliklinikalla ja leikkaussalissa. Erikoistuvalta edellytetään aloitteellisuutta ja aktiivista osallistumista kaikkiin eri koulutuspaikkojen ja erikoistumiskoulutuksen toimintamuotoihin. Mahdollisimman monipuolisen ja laajan käytännön kokemuksen hankkiminen eri kirurgian erikoisaloilta ennen eriytyvän koulutuksen yliopistosairaalassa suoritettavaa osuutta on erityisen tärkeää lastenkirurgian erikoistumiskoulutuksessa.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Eriytyvän koulutuksen yliopistosairaalassa suoritettava osuus jakaantuu vähintään 1 kuukauden yhtämittaisissa jaksoissa yleislastenkirurgiaan, neonataalikirurgiaan, lasten urologiaan ja lasten ortopediaan ja traumatologiaan. Yliopistosairaalakoulutuksen kokonaiskestosta noin 50 % on yleislastenkirurgiaa ja neonataalikirurgiaa, noin 25 % lasten urologiaa ja noin 25 % lasten ortopediaa ja traumatologiaa. Koulutuksen suhteelliset osuudet voivat vaihdella yksilöllisen ja paikallisen painotuksen mukaan. Enintään 3 kuukautta edellä mainittua koulutusta voidaan korvata erikoisalan vastuuhenkilön/vastaavan kouluttajan päätöksellä lasten tehohoidolla tai lasten sydän- ja rintaelinkirurgialla. Yliopistosairaalakoulutuksen aikana on tarkoitus omaksua mahdollisimman laaja-alaisesti lastenkirurgian eri osa-alueiden potilasmateriaali sekä eri sairauksien ja vammojen patofysiologia ja diagnostiikka, leikkausindikaatiot, leikkausmenetelmät, leikkauskomplikaatiot sekä jälkihoito ja seuranta. Erikoistuvan tulee oppia suorittamaan itsenäisesti tavallisimmat lastenkirurgiset leikkaukset ja kirurgiset toimenpiteet sekä hallita harvinaisempien ja monimutkaisimpien potilaiden leikkaus-, hoito- ja seurantaperiaatteet. Yliopistosairaalajakson tulee syventää aiemmin opittuja asioita ja antaa hyvät valmiudet itsenäiseen työskentelyyn lastenkirurgina keskussairaalatasolla tai yksityissektorilla sekä itsensä jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen.

Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan. Toimipaikkakoulutus sisältää meeting-, pienryhmä- ja simulaatiokoulutusta.

Teoriakoulutus
Erikoistumiskoulutukseen sisältyy teoriakoulutusta, jota vaaditaan yhteensä 180 tuntia sisältäen sekä kirurgisen perehdytys- ja erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson että eriytyvän koulutuksen. Perehdytys- ja yleiskoulutusjakson aikana teoriakoulutusta tulee suorittaa 60 tuntia. Teoriakoulutus voi sisältää sekä luento- ja pienryhmäkoulutusta että simulaatio- ja muuta hands on toimenpidekoulutusta. Teoriakoulutukseksi lasketaan tiedekuntien hyväksymät kotimaiset koulutustilaisuudet ja erikoisalan vastuuhenkilön/vastuukouluttajan hyväksymät ulkomaiset tai muut koulutukset. Toimipaikka- ja teoriakoulutuksesta katso tarkemmin opinto-oppaan kappaleet 4.3 ja 4.4.

Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.

Säteilysuojelukoulutus
Lastenkirurgian erikoistumiskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevaa säteilylakia ja siihen liittyviä asetuksia. (Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018 ja ohje ST 1.7/10.12.2012, www.stuk.fi). Erikoistuvan täytyy suorittaa koulutuksen aikana säteilysuojelukoulutusta (2 opintopistettä, 54 tuntia) Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen edellyttämällä tavalla (https://www.stuklex.fi/fi/ohje/ST1-7). Tähän vaadittavaan määrään sisällytetään myös peruskoulutuksen aikainen säteilysuojelukoulutus. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.6. Säteilysuojelukoulutus.
Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön osallistuvalla työntekijällä on oltava tehtävänsä edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen säteilyfysiikassa, säteilybiologiassa ja säteilysuojelussa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 5§).
Lastenkirurgian erikoislääkäri lähettää potilaita radiologisiin tutkimuksiin, ja suorittaa itse sekä diagnostisia että operatiivisia läpivalaisututkimuksia, jolloin hänet lasketaan ryhmään muu säteilyä käyttävä lääkäri (NQF7) ja siksi koulutukseen tulee sisältyä 54 tuntia (2 op) säteilysuojelukoulutusta. Lakisääteistä säteilysuojelukoulutusta järjestävät mm. hyvinvointialueet. Lisäksi koulutustunteihin voidaan toimipaikkakohtaisen säteilystä vastaavan henkilön päätöksellä laskea koulutukset, joissa käsitellään radiologisten tutkimusten käyttöä.

Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Koulutusta suunnitellaan ja seurataan ELSA-järjestelmässä ja osaamista arvioidaan mm. EPA-kokonaisuuksien avulla. Kirurgian eri erikoisalojen yhteistä perehdytysjakson, erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson ja lastenkirurgian eriytyvän koulutuksen etenemistä seurataan myös lokikirjan avulla. Osaamisen kehittymisen seuranta perustuu erikoistuvan lääkärin ylläpitämään ELSAan ja portfolioon tai lokikirjaan, joihin kerätään palautteet ja osaamisen arviointi, suoritettu käytännön koulutus (erikoistumiseen liittyvät työjaksot ja toimipaikkakoulutus) ja teoriakoulutus (toimipaikkakoulutus ja ulkopuolinen teoriakoulutus). Erikoistuvan lääkärin osaamista arvioidaan valtakunnallisella kuulustelulla, jonka voi suorittaa koulutuskokonaisuuden viimeisen kahden vuoden aikana. Valtakunnallinen kuulustelu sisältää kirjallisen ja suullisen kuulustelun lisäksi leikkauskokeen.
Erikoistuva lääkäri osallistuu oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin.
Yleislastenkirurgian ja neonataalikirurgian osalta osaamisen kehittymisen arvioinnissa käytetään apuna Euroopan lastenkirurgian erikoislääkäriyhdistyksen julkaisemia eurooppalaisia koulutusvaatimuksia.